Kuvaus
2024
Lyijy, muste, akvarelli ja guassi paperille
74 x 53 cm
Muistan kuinka mummuni sanoi varpusta aina koturiksi. Koturi, joka tarkoittaa myös
maatalousyhteiskunnan asunnotonta työnantajan tiloissa eläjää, eli loista näin koruttomasti ilmaisten.
Lönnrotin ajoilta tuo sana on liihottanut tuntemattomia teitä lapsuuteni pihamaille.
Minulle varpunen on sivistyneisyyden näkymätöntä kauneutta ja kulttuurilintuna symboloi kivijalkaamme.
Ja varpunen on jälleen yksi niistä lintulajeista, jotka kerääntyivät yhteen ja katosivat.
Ja lapsuuteni piha oli jälleen outo. Jäljellä oli vain syreenipensaiden hiljaisuus.
Omassa pihassani elää tällä hetkellä pieni pikkuvarpusten lauma, mutta varpusia en ole enää nähnyt.
Kuulemma mysteeri on tuo maaseudun varpusten kato, sanotaan. Yhden vaihtoehdon kerrotaan olevan ihan vain
lajienvälisen kilpailun häviö.
Itse silti aavistan maaseudun monimuotoisuuden kadon olevan se varpusteni kohtalo.
Varpunen on kulttuurilintu, kulttuuri on sivistystä, kaiken perusta.
Elämäntapamme, oppimme, arvomme, uskomme ja nautintomme. Kautta sukupolvien varpuset ovat eläneet vierellämme.
Nyt pelkään kaiken kauniin uhanalaistumisen puolesta.
Meiltä kaikilta lähtee siivet, jos varpusen siivet leikataan.
***
Suurta estetiikan voimaa ja tunnelmaa taiteen esiintuomina näkyinä
